Strategiamme:
Kohti kestävää kasvua 2014-2020 

Leader Pohjois-Satakunta on laatinut yhdessä alueen toimijoiden kanssa kehittämisstrategian vuosille 2014-2020. Siinä on asetettu tavoitteita tulevalle toiminnalle ja määritelty toimenpiteitä, joiden avulla nuo tavoitteet voidaan saavuttaa. Strategia ohjaa hallituksen ja henkilöstön työskentelyä tulevina vuosina, mutta koko ajan ollaan myös valmiita reagoimaan toimintaympäristön muutoksiin ja arvioimaan tavoitteita tai toimenpiteitä uudelleen. 

Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt strategian toteuttamiseen 7,08 miljoonaa euroa julkista rahoitusta. Julkinen rahoitus koostuu EU:n valtion ja alueen kuntien osuuksista. Lisäksi ohjelman toteuttamiseen tarvitaan n. 3 miljoonaa euroa yksityistä rahaa, joka tulee hankkeiden toteuttajilta rahana ja talkootyönä.  

Strategian keskeinen sisältö on seuraava: 

Toiminta-alue ja väestö 

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n alueeseen kuuluvat Ikaalisten, Kankaanpään ja Parkanon kaupungit sekä Honkajoen, Jämijärven,  Karvian, Kihniön, Merikarvian, Pomarkun ja Siikaisten kunnat. Ohjelmakaudella 2007-2013 alueeseen kuuluivat lisäksi Suodenniemi ja Kiikoinen, mutta nämä ovat nyt kuntaliitosten seurauksena osa Sastamalaa ja kuuluvat siten Joutsenten reitti ry:n alueeseen. Lavian alue kuuluu kuntaliitoksen jälkeen Porin kaupunkiin, ja sitä kautta Karhuseutu ry:n alueeseen.

Kunnista Kihniö, Parkano ja Ikaalinen sijaitsevat Pirkanmaan maakunnassa ja loput Satakunnassa. Kunnat kuuluvat kolmeen eri seutukuntaan seuraavasti: 

Pohjois-Satakunta: Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia ja Siikainen

Porin seutukunta: Merikarvia ja Pomarkku

Luoteis-Pirkanmaa: Kihniö, Parkano ja Ikaalinen 

Alueella on toteutettu Leader-ohjelmaa jo kolmella ohjelmakaudella. Yhteistyö alueella on siis luontevaa ja vakiintunutta yli maakuntarajankin. Toiminta-alue on rakenteeltaan ja kehittämishaasteiltaan hyvin yhtenäinen. Lisäksi liikenteen pääväylät yhdistävät alueen eri osat siten, että ne ovat helposti saavutettavissa. Pohjois-Satakunnan ja Luoteis-Pirkanmaan välillä on myös paljon työmatkaliikennettä, mikä kuvaa alueiden kiinteää yhteyttä. Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n alueella asui vuoden 2014 alussa 41 733 henkilöä.  

Strategian perusteet ja painopisteet 

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n strategia perustuu kolmelta ohjelmakaudelta saatuihin kokemuksiin, tulevaisuuden haasteiden ja mahdollisuuksien tunnistamiseen, osallistavaan valmisteluun sekä yhteensovittamiseen muiden ohjelmien kanssa. 

Yhdistyksen  toiminta-alue on hyvin maaseutumainen. Leader-metodi on osoittautunut  erittäin toimivaksi kehittämisvälineeksi juuri tämäntyyppisillä alueilla. Alhaalta ylös –periaate ja kumppanuuteen perustuva asiakaslähtöinen toimintatapa ovat luoneet alueelle yhteisöllisyyttä ja aktivoineet toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. 

Tulevaisuuden haasteet ovat mittavat; väestö vähenee ja vanhenee, palvelut loittonevat käyttäjistään ja talouden alavire jatkuu koko Euroopassa. Toisaalta vähänkin pidemmälle katsoessa on nähtävissä maaseudulla tuotettujen tuotteiden ja palveluiden kasvava kysyntä. Puhdas lähellä tuotettu ruoka, uusiutuva energia, nopean laajakaistaverkon mahdollistama etätyö sekä edullinen ja väljä asuminen ovat asioita, joiden varaan maaseudun parempi tulevaisuus voidaan rakentaa. Tämä edellyttää kuitenkin määrätietoista kehittämistyötä, jossa kysyntälähtöisyys, uusien toimintatapojen ideointi ja laajapohjainen yhteistyö ovat avainasemassa. 

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n strategiassa on neljä painopistettä:
1. maaseudun elinkeinot
2. maaseudun palvelut
3. osallistava yhteisöllisyys
4. kansainvälisyys

Strategian toteuttamisessa noudatetaan neljää toimintaperiaatetta:
1. asiakaslähtöisyys
2. uudet ideat ja toimintatavat
3. laajapohjainen yhteistyö
4. osaaminen

Kaiken toiminnan läpäisevinä teemoina ovat kestävä kehitys ja läheisyysperiaate. Strategiaa toteutetaan pääasiassa maaseuturahaston kautta, mutta osa toimenpiteistä soveltuisi hyvin rakennerahastojen kautta toteutettaviksi. Toivommekin, että monirahastoisuus voisi toteutua myös maaseudun paikalliskehittämisessä.  

Paikallinen kehittäminen on osa laajempaa kokonaisuutta, joten on välttämätöntä tehdä selkeä työjako eri rahoitusohjelmien toteuttajatahojen kanssa. Leader-toiminnalla on tässä kokonaisuudessa selkeä rooli etenkin paikallisen kehittämisen aktivoijana, neuvojana ja rahoittajana. Tämä toimintatapa on tarkoitettu ihmisten kokoisille ideoille. Leader-ryhmien paikallistuntemusta voidaan kuitenkin hyödyntää myös laajemmin aluekehittämisessä ja siksi yhteistyö ja verkostojen luominen muiden kehittäjätahojen kanssa kuuluvat keskeisesti strategian toteuttamiseen.

Visio 2020

Vuonna 2020 Pohjois-Satakunta ja Luoteis-Pirkanmaa ovat kehittyviä  maaseutualueita, joille on tunnusomaista monipuolinen, verkostoitunut pienyrittäjyys, omaleimainen kulttuuri sekä viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö. 

Kuntien lukumäärä on vähentynyt, mutta lähipalvelut on pystytty turvaamaan myös reuna-alueilla kuntien, yritysten ja yhdistysten tiiviillä yhteistyöllä. Lähidemokratiaan on löydetty toimivat mallit ja kuntien strategioissa maaseutualueiden kehittäminen on nostettu keskeiseen asemaan. Nopeita laajakaistayhteyksiä on hyödynnetty sähköisten palveluiden kehittämisessä.

Alueen asukkaat ovat ylpeitä kotiseudustaan ja tekevät omaehtoista työtä elinolojensa parantamiseksi. Alueelle on muuttanut sekä nuoria perheitä, että kotiseudulleen palaavia eläkeläisiä. Myös maahanmuuttajien määrä on lisääntynyt ja heidän kotouttamisensa on onnistunut  laajapohjaisen yhteistyön ansiosta.

Perinteitä kunnioitetaan ja niiden varaan rakennetaan, mutta kasvava kansainvälinen yhteistyö ja verkostoitunut toimintatapa mahdollistavat myös uusien innovaatioiden syntymisen ja luovien ratkaisujen kokeilemisen.

Maaseudun mahdollisuudet on hyödynnetty panostamalla vihreään talouteen ja kehittämällä aluetta kysyntälähtöisesti. Kaikkea toimintaa ohjaavat kestävän kehityksen periaatteet.

Ohjelman budjetti

Strategian budjetti on jonkin verran nykyistä suurempi. Toimintaraha on mitoitettu siten, että se mahdollistaa neljän henkilön palkkaamisen. Nämä ovat toiminnanjohtaja, hankesihteeri, hankeneuvoja ja kv-koordinaattori.

Julkinen rahoitus painopisteittäin:

Elinkeinot                            2 100 000 €

Palvelut                                1 700 000 €

Yhteisöllisyys                         862 000 €

Kansainvälisyys                     860 000 €

Aktivointi, neuvonta,
koulutus, hallinto                1 558 000 €             

Yhteensä                                7 080 000 €

Yksityinen rahoitus      3 000 000 €

Kaikki yhteensä          10 080 000 €

Koko strategian löydät tästä