NYT Leaderissä

12.2.2018

Yhä useampi satakuntalaisyritys investoi vuonna 2017

Maaseuturahaston tukia haettiin Satakunnan ELY-keskuksesta vilkkaasti vuonna 2017. Yritystukien kysyntä kasvoi 20 prosenttia. Erityisesti metalliyrityksissä investoitiin runsaasti, paljastaa maaseuturahaston vuosikatsaus.

Myös myönnetyt hanketuet keskittyivät vahvasti elinkeinojen kehittämiseen. Satakunta on maan kärkeä yritysten yhteistyötä edistävissä yritysryhmähankkeissa, joista ensimmäiset käynnistyivät viime vuonna. Myös maatalouden investoinnit lisääntyivät roimasti edellisvuodesta.

Elinkeinojen kehittäminen ja yritysyhteistyö hanketukien pääosassa

Vuonna 2017 uusia kehittämishankkeita haettiin hieman vähemmän kuin edellisinä vuosina. Satakunnan ELY-keskus jatkoi linjausta siitä, että rahoitettavaksi haetaan ensisijaisesti elinkeinotoimintaa kehittäviä hankkeita.

– Onnistuimme painotusten toteutumisessa erittäin hyvin, sillä rahoitetuista 14 hankkeesta yhtä lukuun ottamatta hankkeet kohdistuivat maaseudun elinkeinojen kehittämiseen, kertoo maaseudun kehittämisen asiantuntija Timo Pukkila Satakunnan ELY-keskuksesta.

Vuoden 2017 hankevalinnoista jopa 12 kohdistui yhteistyötoimenpiteeseen. Yksi esimerkki tästä ovat yritysten aitoa yhteistyötä lisäävät yritysryhmähankkeet. Satakunnassa on panostettu yritysryhmien syntymiseen parin viime vuoden aikana, mistä johtuen yritysryhmähankkeiden osalta ollaan edelläkävijämaakunta. Viime vuonna käynnistyivät neljä ensimmäistä ELY-keskuksen rahoittamaa yritysryhmähanketta.

– Yritysryhmähankkeilla satakuntalaisyritykset tähtäävät mm. puutuotealan yhteiseen tuotekehitykseen, Green Care -palveluiden kehittämiseen sekä Kiinaan suuntautuvien kv-matkailutuotteiden luomiseen ja markkinointiin. ELY-keskuksen rahoittamien hankkeiden lisäksi Leader-ryhmien kautta on rahoitettu 8 yritysryhmähanketta, joten ensimmäinen tusina yritysryhmähankkeita on Satakunnassa päässyt liikkeelle, Pukkila sanoo tyytyväisenä.

Keskeinen osa hanketuista suuntautui myös vuonna 2017 satakuntalaisen elintarvikesektorin kehittämiseen. HK:n investointi Rauman uuteen tuotantolaitokseen loi tarvetta broilerin alkutuotantoketjun kehittämiselle. Suomen ainoa sokeritehdas Säkylässä pyrkii sokerikiintiöiden vapauduttua kasvattamaan tuotantoaan, mikä loi tarpeen nykyisten ja uusien viljelijöiden koulutushankkeelle. Lisäksi viime vuonna käynnistyi mm. kotimaisen hunajan jatkuvaan alituotantoon ratkaisuja etsivä hanke, jossa koulutetaan kolmen maakunnan alkutuottajia. Kehittämishankkeen voimin vahvistetaan myös Länsi-Suomen asemaa kalkkunantuottajana.

Hanketukia on ohjelmakauden aikana myönnetty yhteensä 7,838 milj. euroa 49 kehittämishankkeeseen.

Yritystukien kysyntä kasvoi: noususuhdanne näkyi erityisesti metalliyrityksissä

Yritystukien kysyntä kasvoi edellisestä vuodesta kappalemääräisesti noin 20 %:lla. Euromääräisesti tukia haettiin edellisvuotta vähemmän. Vuonna 2017 Satakunnan ELY-keskukseen jätettiin 51 yritystukihakemusta.  Avustusta myönnettiin yli 4,8 milj. euroa 43 maaseutuyritykselle.

– Yleinen noususuhdanne näkyi viime vuonna erityisesti metalliteollisuuden investointien lisääntymisellä. Viime vuoden suurin tuettu toimiala olikin ensimmäistä kertaa tällä ohjelmakaudella metalli, johon tukea myönnettiin 1,855 milj. euroa. Elintarvikkeiden jalostus oli lähes yhtä suuri 1,763 miljoonan euron tukimäärällä, Timo Pukkila kertoo.

Ohjelmakauden alusta vuoden 2017 loppuun mennessä yritystukea on myönnetty 11,257 miljoonaa euroa 94 toimenpiteeseen. Investointitukien lisäksi ohjelmakaudella on rahoitettu kaksi perustamistukea sekä kolme investointien toteutettavuusselvitystä. Merkittävimmät tuetut toimialat ovat olleet elintarvikkeiden ja metallien jalostus. Pienet ja keskisuuret elintarvikejalostajat ovat investoineet Satakunnassa huonoissakin taloussuhdanteissa.

Merkittävin osa yritystuesta kohdistuu harvaan asutulle ja erityisesti ydinmaaseudulle. Seutukunnittain katsottuna reilusti yli puolet tuesta kohdistuu Porin seutukuntaan, noin neljännes Rauman seutukuntaan ja loput Pohjois-Satakuntaan.

– Viime vuoden aikana myös Pohjois-Satakunnasta tuli aiempaa enemmän hakemuksia ja yksittäisiä suuriakin investointeja on käynnistymässä. Olemme mielellämme tukemassa yritysten kehittymistä aina, kun se meille on mahdollista. Maaseuturahasto on olemassa maaseudun yrittäjiä ja yhteisöjä varten. Ilman työpaikkoja ei ole kehitettävää maaseutua, joten yritykset ovat keskeisiä maaseudun kehittäjiä, Pukkila sanoo.

Maatilat investoivat entistä enemmän viljankuivaamoihin ja energiantuotantoon

Vuonna 2017 Satakunnan ELY-keskus myönsi maatalouden rakennetukia yhteensä 151 investointiin. Avustuksena myönnettiin 8,81 milj.euroa ja korkotukilainana 11,47 milj.euroa. Tuettujen investointien kokonaiskustannukset olivat yhteensä noin 26 milj.euroa.

– Viime vuosi oli selkeästi edellistä vuotta vilkkaampi. Vuonna 2016 investointitukia myönnettiin 112 investointiin, joiden kokonaiskustannukset olivat yhteensä noin 17 milj.euroa. Myös valtiontakausten kysyntä on jonkin verran lisääntynyt. Valtiontakauksia myönnettiin vuonna 2017 noin miljoonan euron lainamäärälle, kertoo maatilarahoitusasiantuntija Katriina Rosvall Satakunnan ELY-keskuksesta.

Maatalouden investointituet kohdistuvat pääasiassa maatilan kilpailukykyä, ympäristöystävällisyyttä, uusiutuvan energian käyttöä ja eläinten hyvinvointia parantaviin investointeihin. Lukumääräisesti eniten tukea myönnettiin pellon salaojitukseen, johon tukipäätöksiä tehtiin kaikkiaan 40 kappaletta. Myös viljankuivaamoiden ja energiantuotannon rakentamisinvestointien kysyntä selvästi kasvoi. Euromääräisesti isoimmat investoinnit tehtiin lypsy- ja nautakarjatalouteen, jossa tuettujen investointien kokonaiskustannukset olivat yli 6 milj.euroa.

Nuoren viljelijän aloitustukien osalta vuosi 2017 oli tavanomainen. Nuoren viljelijän aloitustukia myönnettiin yhteensä 29 tilanpidon aloittamiseen, avustuksena noin 800 000 euroa ja korkotukilainana noin 4 milj.euroa.

Ohjelmakauden alusta lähtien maatalouden rakennetukia on myönnetty yhteensä 315 investointiin ja 68 tilanpidon aloittamiseen, avustuksena hieman yli 20 milj.euroa ja korkotukilainana yli 30 milj.euroa. Tuettujen investointien kokonaiskustannukset ovat hieman yli 55 milj.euroa.


Satakunnan ELY-keskus myöntää Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 mukaista EU:n maaseuturahaston tukea yrityksille, kehittämishankkeille sekä maatilainvestointeihin ja tilanpidon aloittamiseen. Maaseuturahaston yritys- ja hanketukia myöntävät lisäksi Leader-ryhmät. Meneillään olevan ohjelmakauden haut käynnistyivät keväällä 2015.


Lisätietoja antavat:

Maaseutuohjelma, hanke- ja yritystuet:
Timo Pukkila, maaseudun kehittämisen asiantuntija timo.pukkila@ely-keskus.fi / 0295 022 115

Maatilainvestoinnit:
Katriina Rosvall, maatilarahoitusasiantuntija katriina.rosvall@ely‐keskus.fi / 0295 022 076


Kenelle tukia myönnetään? Esimerkkejä maaseuturahaston tukien hyödyntäjistä

Lue esimerkki pohjoissatakuntalaisten puuyritystenYhteistyöllä kilpailukykyä puurakentamiseen -yritysryhmästä, jossa hankitaan yhteinen sähköinen suunnittelujärjestelmä.  Yksilöllisiä kuljetinjärjestelmiä elintarviketeollisuuteen valmistava Finn-Metacon Oy taas kehitti investointituen avulla suunnittelutyökalujaan ja hankki reunahiomakoneen sekä uuden toiminnanohjausjärjestelmän.

Satakunnan ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien yhteistyössä toteuttamassa Satakunnan Sankariyrittäjät -lehdessä yli 20 kehittyvää yritystä kertovat tarinansa siitä, miten hyödynsivät maaseuturahaston tukia. Lehdessä on esimerkkejä myös elinkeinojen kehittämishankkeista. 


Palaa otsikoihin